Kashima-Shinryūn historiaa

Kashima-Shinryū on perinteinen japanilainen taistelutaito (koryū bujutsu), jonka juuret ulottuvat Asuka-kaudelle (n. 645). Perinteen mukaan Kuninazu no Mahito, Kashima-pyhäkön pappi, kehitti Takemikazuchi no Mikoto shintojumaluudelta saamansa ilmestyksen pohjalta rituaalisesta, henkisen puhdistatumisen harjoitteesta  “Kashiman miekasta” (Kashima no Tachi), edistyneitä ja hienovaraisia miekkailutekniikoita käytännön kamppailuun.

Tämä hengellisestä kokemuksesta inspiraationsa saanut tekniikka tunnetaan nimellä Futsu no Mitama no Kata tai Shinmyōken no Kata, ja sitä pidettiin perinteen korkeimpana salaisena opetuksena. Sen todellinen sisältö välittyi vain pienessä valikoidussa joukossa, mestarilta toiselle sekä suullisesti että käytännön harjoittelun kautta.

1500-luvun jälkipuoliskolla järjestelmä muotoutui varsinaiseksi koulukunnaksi Matsumoto Bizen-no-kami Ki no Masamoton työn tuloksena. Hän kehitti Kashima-Shinryūsta kokonaisen oppijärjestelmän, jonka keskeinen tekniikka oli Ichi-no-Tachi (“ensimmäinen miekka”). Häntä avusti Kunii Kagetsugu, Minamoto-klaanin jäsen, jonka suku oli jo sukupolvien ajan saanut opetuksia Kashima-pyhäkön papeilta.

Perinnettä välitettiin kahden rinnakkaisen opettajalinjan yhteistyötä, jossa Shihanke- linja vastasi koulun käytännön opetuksesta ja Sōke- linja koulukunnan hengellisen perinteen jatkumisesta Kunii- suvun sukutraditiona. 

Nämä linjat kulkivat erillisinä, johtaen koulua yhteistyössä noin kymmenen sukupolvea, kunnes Kunii Taizen yhdisti ne saman sukulinjan alle 1700-luvulla. Tokugawa-kaudella (1603–1867) Kunii-suku ylläpiti opetusta omassa dōjōssaan ja koulutti samuraita eri puolilta Japania. Koulukunnan mestareihin kuului myös tunnettuja sotureita, kuten Kamiizumi Hidetsuna, Shinkage-ryūn perustaja, Okuyama Kimishige, joka opetti miekkailua Tokugawa Ieyasulle ja  Ogasawara Nagaharu, joka toi kiinalaisten taistelutaitojen vaikutteita järjestelmään. 

1900-luvulla Kunii Zen’ya (18. sukupolven päämies) tunnetaan siitä että hän harjoitti sukunsa perinnettä poikkeuksellisen tinkimättömällä ja omistautuneella harjoittelulla ja osallistui toisen maailmansodan jälkeen maansa uudelleenrakentamiseen budōlajien kautta. Hän nimesi jälkeensä pääopettajaksi Seki Humitaken (19. sukupolven Shihanke).

Nykyisin koulukunnan toimintaa koordinoi Kashima-Shinryu Budo Renmei (Kashima-Shinryū Federation of Martial Arts and Sciences), joka opettaa perinteisen budōn teoriaa ja käytäntöä (mm. jujutsu, kenjutsu, battōjutsu ja aseelliset taistelutaidot) Japanissa ja kansainvälisesti.

Suomessa Kashinma-Shinryua on harjoiteltu vuodesta 1996, jolloin toiminta alkoi Helsingin Yliopiston budoseurana, myöhemmin jatkuen pääkaupunkiseudun yliopistojen yliopistoliikunnan alaisuudessa. Tänään Kashima-Shinryua harjoitellaan Suomessa Helsingissä ja Tampereella.